Siinä joululahja toiveeni noin kymmenen vuoden takaa. Olin tuolloin harras, pieni poikatyttö. Monet ehkä hieman ihmettelivät toiveitani, mutta nyt, kymmenen vuoden jälkeen olen erittäin ylpeä niistä.

Jouluaattona joulupukki tuli ja toi mukanaan sekä kaivurin, että lasten raamatun. Molemmista olin erittäin iloinen, olinhan saanut sen mitä toivoin. Kaivuri oli erittäin hieno, kauko-ohjattava ja juuri sellainen kuin olin toivonutkin.

Älkää hyvät ihmiset ostako tyttölapselle nukkea vain sen vuoksi, että suurin osa tytöistä tykkää niistä, jos tiedätte lapsen toivoneen autoa. Ja jos poika toivoo nukkea, niin miksei hänelle voisi sellaista ostaa? Ehkä etenkin vanhemman polven ihmisille tämä voi ottaa koville, mutta eihän lahja teille tule vaan lapselle. Toki on hyvä pitää mielessä, ettei kaikkien toivelistan tavaroiden tarvitse ilmestyä pukinkonttiin, vaan sitä voi pitää ikään kuin suuntaa antavana ohjenuorana.

Nykyinen kulutushysteria on mielestäni järkyttävää. Jos lapsi saa kymmenen joululahjaa vanhemmiltaan, tuskin niistä yhtäkään muistetaan enää muutaman kuukauden päästä hartaasti toivottuna lahjana.