Aamulla herääminen teki taas vaihteeksi poikkeksellista kipeämpää ja ylösnouseminen vaati oikeasti ponnisteluja. Onneksi hiukset olivat suhteellisen hyvin, vaikka kävinkin nukkumaan niiden ollessa vielä kosteat, niin ei mennyt niiden kanssa tappelemiseen kauaa.

Ensimmäinen kaksoistunti oli matematiikkaa, joka meni yllättävän kepeästi, ehkäpä siitä johtuen, että puuhailin omiani opettajan esitellessä ensimmäisen tunnin sanomalehtijuttua rikastumisesta  ja päästessämme varsinaiseen aiheeseen kuuntelin vain puolella korvalla. Ei kuuntelemisesta ole itseasiassa edes pahemmin hyötyä minun oppimiseni kannalta, ymmärrän yleensä asiat paremmin lukemalla itse kirjasta. Etenkin kuin opettaja saattaa selittää ensin jotain täyttä puuta heinää ja ehkä vasta kolmannella kerralla menee oikein, tämä vain sekoittaa pääni.

Toinen kaksoistunti oli valinnaisia, minun kohdallani tietotekniikkaa, java koodausta. En oikeasti ymmärrä miten olen voinut viime vuoden lopussa valita itselleni noin järkyttävän aineen. En ymmärrä hölkäsen pöläystä koodaamisesta, mutta pääsin sentään edellisenkin kurssin läpi, vieläpä arvosanalla 8. Alkutunnista olin lupatunut erään tutkijan haastatteluun, tuskinpa hän minun vastauksistani mitään sykähdyttävää materiaalia sai, mutta vastasinpa kuitenkin.

Tänään sieltä laitoksesta pääsi kokonaiset kahta tuntia normaalia aiemmin pois jonkun opettajien kokouksen vuoksi. Vapaan iltapäivän päätin hyödyntää shoppailun parissa, oli nimittäin pakko ostaa itselleni takki hieman yli viikon päässä siintävää Kyproksen matkaa varten. Rupean olemaan jo aika täpinöissäni tuosta matkasta ja kärsin kovasta pakkaus stressistä, lähinnä vaihtelevien sääolosuhteiden vuoksi. Päivisin näyttää tällä hetkellä olevan ihan mukavan lämpöistä, siinä hieman parinkymmenen asteen alapuolella ja öisin kymmenen asteen tuntumassa. Eli ei siis mikään rantaloma tulossa, mutta onhan siellä kuitenkin huomattavasti lämpöisempää kuin täällä. Ja lämpöä tärkeämpää minulle on se tietynlainen tunnelma, erilainen ympäristö ja ihana ruoka. 

Shoppailureissullamme eksyimme myös suureen hypermarkettiin, joka oli oikeastaan aika järkyttävä paikka, sadoittain erilaisia herkkuja ja metreittäin karkkihyllyjä. Jossain vaiheessa alkoi iskeä suoranainen ahdistus,  en oikeasti voisi käyttää päivittäin tuollaista kauppaa, kaupassa käymiseen menisi aina monta tuntia ja sortuisen helposti erinäisiin heräteostoksiin. Kyllä se känänen lähikauppa vain on parempi.

Päivän biisi: Happoradio - Puhu äänellä jonka kuulen